Malmön yliopiston opiskelija Staffan Fettrumpa on kirjoittanut gradun aiheesta Kuinka juoda kahvia tulematta huonovointiseksi (Hur man dricka kaffe utan att man blir illamående, Universitet i Malmö, 2008)

Fettrumpanin tutkimus on sosiaalipsykologian alalta, mutta sisältää  osia myös lääketieteestä. Gradun tekijä on yrittänyt ymmärtää kahvin juonnin tuoman mielihyvän ja liiasta kahvin juomisesta tulevan huonon olon psykologista vaikutusta ihmiseen. Fettrumpa tuo esille gradussaan, että kahvin juonnista tulevalla mielihyvällä on positiivinen vaikutus ihmiseen, vaikka huonovointisuus seuraakin sitä. Tätä selittää kahvin sisältämä kofeiini, joka stimuloi aivojen mielihyväkeskusta ja saa ihmisen voimaan paremmin.

Tutkimuksensa merkityksestä Fettrumpa on vaitonainen. Kuitenkin tutkimus kahvin juonnista opiskelijayhteisössä vetää vertoja hyvälle illanvietolle läheisessä baarissa sosiaalisena tapahtumana.

Kvantitatiivisena tutkimuksena suoritetussa gradussa huonoksi puoleksi kyselyyn vastaajat ilmoittivat seksuaalisen kanssakäymisen vaikeutuminen. Erityisesti miespuolisilla vastaajilla tämä tuli selvästi esille. He valittivat vatsan aleen kipuja ja ulosteen löysää ja siirappimaista olomuotoa. Heidän mielestään tämä tuntui seksuaalisen aktin aikana epämiellyttävältä. Kuitenkin tutkimukseen osaa ottaneiden joukosta 17 % kertoi seksuaalisen elämänsä saaneen uutta puhtia ja sen tulleen myös jännemmäksi.

Miten tällaiseen tutkimukseen enää voi suhtautua. Kyllähän me tiedämme, että yliopistot kärsivät rahanpuutteesta ja hallinnollisista vaikeuksista. Tiedämme myös kuinka vaikeaa on saada hyviä oppilaita yliopistoihin. Jos tästä graduprosessista positiivisia asioita etsii, niin Malmön yliopiston sosiaalipsykologian professorit ovat pitäneet matalaa profiilia Fettrumpanin gradun suhteen. Kuten yksi professoreista sanoo: -” Magistern Fettrumpas studierna i Malmös universitet har varit ett tragedi. Vi har inte haft möjligheter sparka Fettrumpan utt, eftersom han är son till stadens borgmästare. Vi beklagar oss den här situation. Numera är vi hoppfulla. Fettrumpa har haft sin betyg och han har lämnat oss i fred “.

Voiko sitä professorin kanssa olla muuta kuin jakaa myötätuntoa sosiaalipolitiikan laitokselle. Mielestäni Staffan Fettrumpanin gradu on osoitus turhasta tutkimuksesta ja siitä kuinka ruotsalaisella yliopisto-opiskelijalla on mahdollisuus nousta mitättömyydestä kohti keskinkertaisuutta. Turhaa tämä kaikki.

Ruotsissa Lundin yliopistossa luonnontieteiden maisteri Rolf Fittansvärd väitteli tohtoriksi aiheena Peikkourosten seksuaalifantasiat ennen niiden keski-ikää (Trollhanernas sexualfantasier före medelålder, samhällvetenskapliga fakultet i Lunds universitet , 2009).

Tämäkin on esimerkki valtioiden rahoituksesta turhia tutkimusaloja kohtaan. Toivottavasti Suomessa valtion rahoitus yliopistoille kohdistuu hieman realistisempiin kohteisiin.

Sama entsyymi vaikuttaa myös oppimisen ja tiedon soveltamisen mahdollisuuksiin. Entsyymi toimii parhaiten kun sen lämpötila on lähellä normaalia ruumiin lämpötilaa. Kahden asteen kasvu entsyymin lämpötilassa vaikeuttaa oppimista ja realistista ajattelua.

Tutkijat haastavatkin muiden maiden aivotutkijat samanlaisiin ammattiryhmien välisiin tutkimuksiin. Unkarilaiset aivotutkijat ovatkin olleet pioneereja luodessaan aivokemian tutkimuksen kautta soveltuvuustestejä eri ihmisryhmille. Heidän mukaan näyttääkin siltä, että puheet poliitikkojen aivojen erilaisuudesta pitää sittenkin paikkansa.

Ogundo-heimo on ollut myös sosiologisen tutkimuksen kohteena. Heimo on hyvin degeneroitunut sukulaisten ja jopa perheenjäsenten välisten aviosuhteiden vuoksi. Vaikka heimon jäsenet sairastavat paljon ja kuolevat usein jo ennen neljääkymmentä ikävuottaan, ovat he yhteiskunnallisesti täysin tasa-arvoisia. Heimon historiasta on saatu selville, että se oli vielä 1800-luvun lopussa täysin matriarkaalinen. Arviolta 1890-luvun puolessa välissä heimo muuttui täysin tasa-arvoiseksi, kun heimoon syntyi poikakaksoset, joista tuli hallitsijoita.

Heimon jäsenten nimet on otettu sademetsän ilmiöistä ja eläimistä ja kasveista. Esimerkiksi erään heimolaisen nimi tarkoittaa puiden lehdiltä tippuvan veden ääntä kun se osuu maahan. Hänellä on lisäksi veli, joka nimi tarkoittaa sammakon kurnutusta.